28. Lokasta 2005
Vol. 1. no. 3
kati sinenmaa

JUOPON YHTEISKUNTAMALLI

Oi! Jospa kaikki Suomen järvet viinaksi muuttuisi.

Tässä ajassa on paljon juoppoja ja viinanjuojia, joille seurustelujuomaksi ei kelpaa mikään muu kuin viinainen juoma. Kaikki he mielessään himoitsevat viinaa lisää ja lisää, ja kaikkien viinanjuojien salaisin (tiedostamaton) toive ja korkein haave on siinä, että he voisivat elää ja asua maassa, jonka kaikki järvet olisivat ilmainen ja ehtymätön viinalähde.

Koska Suomi ei vielä ole viinajuoppojen yhteiskunta, niin täällä ei ole juopoille riittävästi edullista viinaa, joten sitten ainakin haaveillaan Virosta, jonka järvet saisivat olla veden sijasta etyylialkoholia, ja Viron laivana saisi olla heidän yksityinen tankkilaivansa. Tankkilaivan sijasta Viron halvan ja ehtymättömän viinan saa helposti Suomeen, kun vain käskee lapset vetämään viinakärryjä, jotta lapsetkin oppisivat, että tämä ainutkertainen elämä pitää elää viinaa himoiten.

Juoppojen yhteiskuntamalli ei paljoakaan ajattelua vaadi:
Jos juopot saisivat vallan, niin he todellakin asuisivat pontikkatehtaassa johtajina, jonka alamaiset saisivat minimiviina-annoksen palkaksi siitä, että he olisivat viinajohtajien tuotannontekijöitä, jotta suurjuoppojen viinapääoma kerääntyisi harvojen taskumatteihin.

Koska juoppojen yhteiskuntamallin hallitsijoilta loppuisivat hyvin pian taskumatit, joihin sitä juopon yhteiskunnan varallisuutta ja pääomaa pitäisi saada talteen, niin siksi suurjuoppojen pitäisi käyttää viinavaltion lainsäädäntää, jotta viinavaltion poliitikot saisivat riittävästi peltisiä taskumatteja. Ja koska hyvin pian taskumatteja olisi nurkat täynnä, niin niitä varten pitäisi perustaa viinapankkeja, joissa viinaa annetaan lainaksi markkinakorolla.

Juoppojen yhteiskunnassa taskumattitehtaan duunari saisi omakotitalon, jos ottaisi viinapankista 30000 litran pirtulainan kymmenenprosentin alkorolla, jota tarkistettaisiin joka neljännestunti Lontoon viinapörssissä maksetuista viinabarrellihinnoista. Tietysti viinapankin viinavirkailijoilla viinapalkka olisi sen verran korkeampi, että ystävällinen viinapankin pankkiiri antaisi heille asuntolainaksi vain 10000 litraa Carilloa markkinakorolla, jonka takaisinmaksuaika olisi vain 50 vuotta, jotta viinapankkivirkailija voisi nauttia viimeisestä elinvuodestaan vapaana ihmisenä sairaalan letkuissa.

Viinajuopon yhteiskunnassa viinalla olisi täsmälleen sama tehtävä kuin rahajuoppojen yhteiskunnan maksuvälineellä on. Yhteiskunnassa on jokin maksuväline vain silloin, kun yhteiskuntaa johtavat ovat himoriippuvaisia maksuvälineestään. Viinajuoppoyhteiskunnan poliitikot omaisivat vain sellaisen puolueideologian, joka tuottaisi omalle puolueelle maksimaalisesti viinaa --aivan vastaavasti, kuten nyt nähdään puoluepoliitikkojen toimivan, jotta he saisivat joka päivä tarvitsemansa raha-annoksen, jotta vieroitusoireet eivät pääsisi yllättämään.

Kun ollaan rehellisiä, niin me tiedämme täysin varmasti, että maksuvälineen sisäiset ominaisuudet ovat täysin toissijaisia maksuvälineeseen addiktoituneen (sairastuneen, sduom. huom.) potilaan kannalta. Ei ole mitään eroa siinä, onko ihminen riippuvainen viinasta tai pelaamisesta; molemmat riippuvaisuudet ovat aivojen kannalta sama asia. Himopelaaja ei himoitse rahaa, vaan pelaamista, joka on täsmälleen sama kuin se, että rahajuoppo ei himoitse rahaa rahanarvona, vaan rahan määränä.

Rahajuopolle rahanarvo on täysin yhdentekevää; mitä enemmän rahajuoppo himoitsee rahaa sitä arvottomampaa raha on hänelle rahana. Rahalla on korkea arvo vain sellaiselle, joka ei himoitse rahaa.

Viinan juovuttava arvo ei ole korkeassa kurssissa suurjuppojen keskuudessa. Kerskuvathan juopot alwariinsa, miten paljon he saavat ja voivat juoda ja olevat silti omasta mielestään selviä. Kuten huomataan, niin rikkaat ovat täsmälleen samaa mieltä rahastaan; rikas tarvitsee jatkuvasti yhä suuremman päivittäisen raha-annoksen, jotta hän tuntisi itsensä rikkaaksi.

Rikkaan mielestä kohtuuttomatkaan optiot eivät tunnu miltään. Rikas kestää hyvin suuriakin optioita juuri siksi, koska hän on himoriipuvainen rahan määrästä, mutta ei kestä lainkaan rahan arvoa, koska rahalla on todellista arvoa vain silloin, kun sitä tarvitaan mahdollisimman vähän elämiseen ja asumiseen.

Rehelliset käsitteet käyttöön

Kuten huomataan, niin rikkaus on se käsite, jolla rikkaan juopumusta tulee kutsua. Juoppous ja rikkaus ovat sama funktio; Juopuminen aiheutuu viinan himosta, ja rikkaus aiheutuu rahan himosta. Ihminen ei ole rehellinen, jos hän ajattelee, että eihän toki rikkaus ole samassa mielessä rahasta juopumusta kuin juoppous on viinasta juopumista.

Ihminen puolustelee omaa juoppouttaan rahasta, jos hän ei pysty rehellisesti tunnustamaan, että rikkaus on se hermostollinen olotila, joka seuraa rahanhimosta. Kun vain tehtäisiin rehellinen aivokuvaustutkimus sekä juopon että rikkaan aivoista, kun he molemmat ovat saaneet päivittäisen annoksensa himoitsemaansa ainetta, niin silloin huomattaisiin, että rikkaan ja juopon aivot näyttäisivät sellaisessa aivokuvauksessa samanlaisilta.

Kun ihminen puolustelee viinanjuontiaan, niin silloin hän pelkää sitä elämää, jota pitäisi elää selvinpäin. Kun rikas perustelee rahantarvettaan, niin sekin tapahtuu vain siksi, että rikas pelkää hysteerisesti vaatimatonta elämää....

lue lisää: Rahanistit